Ihana uutinen, Vickan ja Daniel saa vauvan! :)
Grattis! Lycka till!
Miullepa tuli ihan kylmät väreet eilisiltana kun luin tämän uutisen. Don't know why! Uusia kuninkaallisia, vau! :) Toivotaan että kaikki menee raskaudessa hyvin! Kunkkuperheeseen syntynee vauva maaliskuussa, ihan niinkuin Rollekin syntyi...viime maaliskuussa. :)
...Siispä aika tarkalleen vuosi sitten tein itsekin positiivista raskaustestiä ja onhan se huikee tunne saada tietää olevansa raskaana! Ajatuksia, että oman masun sisällä asuu joku, uusi ihmeellinen vauva kehittymässä. Sillä hetkellä väkisinkin tulee pohdittua tulevaisuutta; meitä olisi sitten neljä! Nelihenkinen perhe! ...Laskeskella, milloin vauva mahdollisesti syntyy, miettiä vauvan sukupuolta! Sekunnin aikana mielessä liikkui paljon asioita, kunnes sitten pysähtyi ja tajusi että se tosiaan on totta! TOTTA! Vauva mahassa! Eipä siinä loppupäivänä varmaan enää muuta ajatellutkaan. Ihana uutinen! Jännittävää, halu kertoa kaikille, mutta vielä ei uskalla paljastaa salaisuutta... Jos sattuu sittenkin "jotain"? Jotain pahaa, siksi en halua kertoa. Miksi sitä alkaakin Ilon hetkellä ajattelemaan sitä pahinta mahdollista? ...Mutta kaikki hyvin loppu hyvin!
Poika on tullut kotiin! ;)
Ihania ilon ja odotuksen hetkiä Vickanille ja Danielille!
Minkälaisia ajatuksia muilla lapsellisilla on ollut sinä hetkenä, kun on saanut tietää olevansa raskaana? ;) Itse ainakin muistan hyvin tarkasti sen olotilan ja tunnelman!
2 kommenttia:
Vastavierailulla :) Vickan tosiaan on raskaana, paljoa muuta ei lehdistö tänään hehkuttanutkaan ;) Me saatiin odotella ensimmäistä raskautta tosi kauan. Lopulta kun testi plussaa, ei ilo kestänyt kauaa vaan raskaus meni kesken. Samoin kävi toiselle raskaudelleni. Kun tein kolmannen testin, jäin odottelemaan keskenmenoa, jota ei onneksi koskaan tullut.
Toista lasta odoteltiin myöskin jokunen tovi ennen positiivista testiä. Kolmosta ja nelosta ei tarttenut odotella, ovat sanan varsinaisessa merkityksessä ihmeitä <3
Mulla on krooninen raskaus- ja vauvakuume. Aina kun näen raskaana olevan naisen, sydämeni hypähtää :)
Terhi, voi ei, keskenmenot on kurjia. :/ Itse kuitenkin pyrin ajattelemaan, että kaikella on joku tarkoitus! Vaikkei se keskenmenon sattuessa paljoa lohduttaisikaan... Ihanaa, että niitä ihmeitä on kuitenkin saatu aikaan! :)
Lähetä kommentti