Sivut

torstaina, syyskuuta 29, 2011

Katastrofiainesta

Hellurei! 

Tänään on ollut ihan kamala päivä. Poika yrittää olla valveilla koko päivän, ei malttaisi nukkua sitten yhtään! Miksi ei?! No eihän se jaksa valvoa, kun on vielä niin pieni. Silmät puolitangossa yrittää sinnitellä menossa mukana. (Aamulla nukkui vain 45min torkut ja kuvittelee että ne riittää hänelle.) Hohhoijaa... Sipu tyttökään ei malttanut nukkua yhtään! Tunnin sängyssään höpötteli, kunnes tuli pois eikä sitten mennyt enää takaisin. Ei voi mitään. Toivon, että kumpikin sammuu illalla kuin saunalyhty! Mulla menee hermot!! (Suoraan sanottuna!). Iltatoimet on tehtävä (jälleen kerran) yksin kummallekin, iskä on taas NKK:n hommissa ja menee varmaan myöhään... Voi olla, että itsekin kaadun sänkyyn heti salkkareiden jälkeen. Salkkarit muuten kuuluu meidän perheen iltarituaaleihin. Mites muilla? ;) 

Tällä hetkellä mun unelma olis kuitenkin päästä suihkuun - rauhassa! (Eikä vain pikasuihkut ja rientää puolimärkänä jonkun apuun, joka sitä nyt sillähetkellä vaatii). Kuulostaako tutulta, vai saako muut perheenäipät peseytyä rauhassa? Mulla on useimmiten suihkussa mukana joku seuralainen.

Kotona en ole ehtinyt tänään tekemään oikein mitään, (onneksi oli ruoka valmiina eiliseltä). Aamulla käytiin lähipuistossa, onneks ehdittiin, sillä kotiin tullessa rupesi satamaan vettä ja onkin sadellut sen jälkeen. Loppupäivä sisällä siis. 

No kivempiin aiheisiin. Eilen haettiin postilta kaksi pakettia, ja sinne puolestaan vietiin kaksi pakettia. Posti toi itselleni sen arvontavoiton ja Espritiltä tilaamani ison paketin. Oikeasti, Espritin paketti oli ihan JÄTTILÄINEN, mutta sisällä vain kaksi pientä paitaa, saippuapumppupullo ja muutama hassu lappunen. Miks ne pakkasi sen niin isoksi? Arvatkaa oliko helppo raahata se yksin vaunujen + kävelevän naperon kanssa? Not! Mentiin bussilla ja loppumatka jouduttiin kävelemään (1,5km!!!). Siis eihän tuossa kävelyssä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kun sen tekee yksin "kävelevän" 2-vuotiaan ja vaunussa makaavan vauvan + jättipaketin kanssa. Huhhuh, voitte kuvitella miten meni loppumatka! :D

Eilen sovittelin pikaisesti Espritin paitoja (sitäkään en ehtinyt tekemään rauhassa ja hartaasti), mutta toivon jos tänään illasta vaikka ehtisin tsekata ne tarkemmin läpi. Voin vaikka täälläkin sitten vilauttaa, mitä tuli ostetuksi! :D Ihan kivoilta ne äkkiseltään vaikutti. Ainakin se toinen... :)

Tällaisia juttuja sain kuitenkin eilenillalla aikaan. Siirsin syysleimut terassia vasten. Lisäksi laitoin näitä sypressejä muutamia maahan. Voi että kun oliskin ihanaa tehdä istutuksia rauhassa ja suunnitelmallisesti. Eilinenkin meni samalla vahtien sinkoa ja heijailen vauvan rattaita. Joten, nämäkin jutut aina tulee läiskittyä minne sattuu - ja lopputulos on sen näköinen sit kans! :D Tänne penkkiin haluan vielä puutarhatontun vahdiksi!

Yritetään selviytyä tästä illasta rauhallisissa merkeissä ja toivottavasti huominen olis jo parempi! 
En vaan tiedä mikä näitä valvottaa! :D

8 kommenttia:

Titta kirjoitti...

Taas mä on suuna päänä kommetoimassa... :D Mutku, mutku.. mä taas tunnen sun tuskasi. Mä oon jo useemman viikon toohottanut mussukat itekseni sänkyyn. Ja ohoi, sitä hulinaa.. Mä alan OIKEESTI keittää iltapuuroa puol seiskalta, että saan kaikki suihkun kautta ja iltasadun jälkeen puol ysiltä unten maille. No, kaikkeen näemmä tottuu. Kai. Ehkä. :D Ja sama täällä.. Eeli nukku päivällä puol tuntia, yöllä heräs n. kymmenen kertaa. Ysätävämme korvatulhedus tuli kylään.. Kohtuu väsy äiti on siis täälläkin. Paitsi, et mä en kehtaa valittaa, kun toinen raukka on joutunut korvasärkyä kärsimään. Voi, mun pieni <3 Eeli tosin on muutenkin näköjään yhtä vähäuninen, kun sisarensa, täs on menty jo jokunenkin viikko ihan, IHAN max. reilun tunnin päikkäreillä.

Mä niin näin silmissä ton teidän kävelyreissun. Ja mulla oli kovasti hauskaa.. :DDDD

Tuu laittaa meijänki piha kuntoon! ;) Hei, lepposaa (?) iltaa sinne!

Titta kirjoitti...

P.S. Oikeinkirjoitus jyrää... ;DD

Lealeijona kirjoitti...

Titta: Näin on, aloitettava AJOISSA jos meinaa saada kaikki jotakuinkin sovussa unille. Siinäpä se oma ilta sitten rattoisasti hupeneekin. Mutta, se on tätä nyt seuraavat, ööö.. kymmenen vuotta? ;) Eelille korvautulehdus? Voi ei! Oliko ensimmäistä kertaa vai ollut aikaisemminkin? Toivottavasti mikään kierre ei ainakaan (alkaisi) jylläämään, se on tosi kurjaa semmonen.

Mia -Willa Oliviasta kirjoitti...

Kuulostaa niin tutulta, vaikka meillä mies onkin kotona. Mutta meillä mies tekee remppaa pitkin iltaa ja en kertaiaikkiaan viitsi mennä häiritsemään.
Sama on suihkun kanssa. Yleensä käyn 11 aikaan illalla, ja tukkani on niin paksu, että se on aamullakin vielä märkä. Näky on sitten sen näköinen (omaan nimittäin luonnonkiharat), että liikkeelle ei ilman suoristusta mennä.

Olen ajatellut, että aikansa kutakin, vaikka rauhallinen suihku tai teekuppi olisi kiva välillä nauttia ilman keskeytystä. Viime viikolla "palkkasin" hoitajan kahdeksi tunniksi ja lähdin aamu-uinnille. Arvaat varmaan, että oli tosi ihanaa laittaa hiukset rauhassa heti kuntoon.

Meillä jäi samoihin aikoihin neidillä päikkärit pois. Illat oli välillä melkoista itkua, mutta minkäs teit... :(

Jaksamisia sinulle, ja toivotaan, että saat päikkärit takaisin päivärytmiin:)

Mimmu kirjoitti...

Huh, ei ole suihkurauhaa täälläkään. Rasittavaa...Eikä siivousrauhaa! Se asia jurppi minua tänään kovasti!

Lealeijona kirjoitti...

Mia Willa-Oliviasta: Niin, olisikin aikaa käydä suihkussa JA föönata tukka kuivaksi. :D No ehkä vielä joku kaunis päivä! Täällä vähän samanlaista, meidän "iskä" on joko noissa NKK:n hommissa omien töidensä lisäksi tai sitten pihanlaittohommia (ja autotallin viimeistelyä sisältäpäin) riittää varmaan loputtomiin. Omakotitalo teettää siis töitä. :)

Mimmu: Voi ei :( Joskus vaan olis niin kiva tehdä tietyt jutut itsekseen ihan rauhassa! I know the feeling!

Leena kirjoitti...

Ihanannäköinen istutus tai kukkapenkki tai mikä nyt onkaan! Tosi nätti! Mäkin haluisin, mutta mä olen aivan onneton kaiken vihreän kanssa. Suunnitelmia kyllä riittäis, mutta toteutus mättää :)

Tuohon nukuttamiseen, onneksi meillä mies nukuttaa Emman, mun hermot ei yksinkertaisesti riitä siihen hommaan. Riittää, että "saan" laittaa tyllerön päikkäreille ;)

Lealeijona kirjoitti...

Leena: Hehe, oon minäkin onneton. Yritän, ja erehdyn! Mutta se on kivaa ja terapeuttista vähän kaapia maata ja laittaa sinne jotain kasvamaan. :)
Oi ihanaa että miehesi nukuttaa pikku Emman! Luksusta suorastaan :) Meillä oon minä laittanut aina kaikki nukkumaan, ELLEN sitten ITSE sano että nyt olisi "jonkun muun" vuoro. Hehe! Kyllä silloin apuja saan, mutta tosiaan, yleensä se olen aina minä itse. Nykyisin yöunille laittaminen sujuu kyllä ihmeen sulavasti.