Sipu on kovin tykästynyt pikkuveljeensä. Ja äiti on helpottunut! :-) Se on tosi huolehtivainen, haluaisi hoitaa ja nostaa syliin. Vielä ei kuitenkaan oo syliin asti päässyt, mutta kainaloon kylläkin Sipu sai jo Roopen ottaa. Se on vaan, kun Sipu ei aina muista, että hellänä ja kovin rajuja liikkeitä ei voi tehdä vauvan lähellä. Yleisestiottaen, yrittää olla huolehtivainen isosisko - aina se ei tosin onnistu, mutta sen ymmärtää - onhan Sipukin vielä meidän taapero. :-)
Aamuisin Sipu tulee ettimään vauvaa äidin kainalosta. Vähän hätääntyy, jos se ei siellä ole (vauva nukkumassa omassa kopassaan). Sitten mennään kattomaan vauvaa, "ihana pieeeeni". Muuta sanottavaa Sipulla ei oikein oo ollut Roopesta vielä. Vauvan itkuun havahtuu, ja sanookin että äitin pitää mennä auttamaan - tai isän. Myös jos ollaan yläkerrassa ja alhaalta kuuluu vauvan ääntä, pitää vakuutella että isi on siellä vauvan kanssa ja auttaa.
Helposti kävi siis Sipsun tottuminen vauvaan! Nyt siitä on jo kolmisen viikkoa kun vauva tuli kotiin, joten muistikin - ennen vauvan tuloa - alkaa varmaan myös pikkuhiljaa hämärtymään ja vauva onkin nyt osa Sipunkin perhettä! :-)
Ainiin! Ilmoitin Roopen myös vauvauintikurssille ensi syksyllä alkavaan vauvauintiin, toivottavasti päästään ryhmään mukaan. Sipuhan ei käynyt vauvauinnissa, mutta ilmoitin sitten hänetkin taaperouintiin (joka tarkoitettu lapsille, jotka eivät ole suorittaneet vauvauintikurssia). Onpahan sitten lauantaiaamuiksi kaikille jotain harrastusta, ja oppii tutuksi veden kanssa :-) Katotaan mahdutaanko noihin ryhmiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti